Saariston ja kalliolakien tuulen tuivertamista mäntyjen rungoista ja paksummista oksista katkoimme kaariaineeksi sopivia luonnonvääriä mäntypölkkyjä.
Vuoden päivät kestäneen kuivumisen jälkeen veistimme ja sahasimme pölkyt kuvan mukaisesti kaareviksi lankuiksi. Lopulliseen paksuuteensa ne höylättiin oikohöylässä. Näitä kolmen ja neljän tuuman vahvuisia lankkuja voitiin myöhemmin sahata vannesahalla.
Kuva 1 Kaariaihioita.

Kaarien paikat oli laudoitusta tehtäessä merkitty ja jätetty vapaiksi lautojen kiinnitykseen käytetyistä kupariniiteistä.

Kaarien muodon piirtämistä varten valmistettiin vanerimalleja.
Sisäpohjan muoto piirrettiin harppia apuna käyttäen vanerille, joka viivaa myöten sahattiin kunnes malli sopi tarkalleen sisälaudoitusta vasten.
Mallin avulla piirsimme tarkoitusta varten tehtyihin käyriin lankkuihin laudoituksen sisäpintaa vastaavan muodon. Viivaa myöten sahasimme vannesahalla kaaren aihion likimittoihinsa. Koska laudoitus varsinkin keulassa ja perässä nousee jyrkästi ylös, oli kulmahiomakoneen puuntyöstöterällä ja kirveellä muotoiltava kaaren alapintaan pohjaa vastaava muoto. Lopulliseen tarkkuuteen pääsemiseksi oli kokeiltava, merkittävä ja veistettävä moneen kertaan ennen kun kaaren pala sopi laudoitusta vasten koko matkaltaan. Vaikeutta kaiken muun ohella tuotti se, kun lankun jännitykset taivuttivat puuta poistettaessa siitä puuainesta.

Suurin osa kaarista koottiin kolmesta osasta siten että veneen pohjalla oli yksi ja kummallakin laidalla omat osansa. Jatkoskohdat pyrittiin tekemään siten, ettei vierekkäisten kaarien jatkot olleet saman laudan kohdalla. Kaarten alapinta ja tauta kaaren alta tervattiin.
Kuva 2 kaarijatkos

Kaarien kiinnitykseen käytimme katajasta sorvaamiamme puunauloja. Nauloja varten porasimme veneen sisäpuolelta kaaren ja laudoituksen läpi 14 mm:n reiät. Poratessa pidettiin puupölkkyä vasteena veneen ulkopuolella laudan pinnan lohkeamisen estämiseksi. Reiän reunaan jyrsittiin senkkaus naulan kannalle sopivaksi. Sisäpuolinen reiän reuna koverrettiin puukolla suppilomaiseksi kiilan avulla tapahtuvaa naulan pään levitystä varten.
Kaari kiinnitettiin lyömällä puunaula veneen ulkopuolelta samalla pitäen vasteena puupölkkyä kaaren päällä.Tämän jälkeen naula katkaistiin sahalla viitisen milliä kaaren pinnan yläpuolelta. Naulan pää halkaistiin puukolla vasaraa apuna käyttäen laudoituksen suuntaan, jotta kiilan tekemä levitys tapahtuisi kaaren pituussuuntaan, eikä näin halkaisisi kaarta. Samalla pidettiin lekaa vasteena veneen ulkopuolella ettei naula pääsisi liukumaan ulospäin. Seuraavaksi lyötiin kiila naulan päähän edelleen pitäen lekalla vastaan veneen ulkopuolelta. Lopullinen kireys lyötiin tahdissa samanaikaisesti kiilaa ja naulan kantaa. Muutaman naulan jouduimme uusimaan katkeamisen tai kannan rikkoontumisen takia.Viimeksi naula sahattiin poikki kaaren yläpintaa myöten.
Kaaren jatkoskohdat muotoiltiin kuvan mukaisesti siten että jatkoskohtaan saimme sopimaan kiinnitystä varten naulan. Myös jatkoskohdan liitospinnat tervattiin. Kaari kiinnitettiin köliin täkkipultilla. Kaaret kiinnitettiin nauloilla kaikkien lautojen kohdalta ykköslautaa ”sandbordia” lukuun ottamatta. Ylimpään ”kasilautaan” teimme kiinnityksen vain joka toiseen kaareen koska muihin oli tarkoitus myöhemmin kiinnittää suupantti ja törmäyslista.